Aleksin vapaalinja

Alustava sopimus hallituksen ajamasta yhteiskuntasopimuksesta valmistui keskusjärjestöjen neuvottelujen jälkeen maanantaiaamuna. Sopimus siirtäisi työnantajan maksettavaksi kuuluneita sivukuluja työntekijöille ja lisäisi työntekijöiden vuosittaista työaikaa reilun kolmen työpäivän verran. Tätä ei voida hyväksyä. Ensinnäkin: Solidaarisuus Kansa jakaantuu karkeasti viiteen erilaiseen ryhmään. Nämä ryhmät ovat työntekijät, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja yrittäjät. Lisäksi on pieni, mutta kasvava joukko näiden ryhmien rajoilla olevia ihmisiä, jotka eivät negatiivisessa mielessä kuulu mihinkään ”eturyhmään” vaan ovat uutta ns. luokatonta väestöä. Työntekijät ovat määrällisesti suurin ryhmä, päälukuna noin 2,2 miljoonaa ihmistä, eläkeläiset ovat toiseksi suurin ryhmä, vajaa miljoona ihmistä. Työttömät ja opiskelijat ovat lähes samankokoiset ryhmät, molemmat vajaat puoli miljoonaa ihmistä ottaen huomioon myös erilaisissa työllistämistoimissa olevat, mutta oikeaan työh...

Nollatuntisopimukset ovat työsopimuksia, joissa työsopimuksessa työntekijälle ei ole määritetty alarajaa viikoittaisten työtuntien määrästä. Työntekijä tekee tunteja sen verran kuin työnantaja tarjoaa ja työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työtuntien määrään ovat rajatut. Nollatuntisopimusten kieltämisestä tehtiin kansalaisaloite 15.1.2015. Aloite saavutti tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja se eteni eduskunnan käsiteltäväksi 4.12.2015. Aloite käsiteltäneen eduskunnassa kevätistuntokauden aikana 2016 ja se todennäköisesti tullaan hylkäämään. Hallituspuolueiden halukkuus luoda työntekijöille uusia oikeuksia tilanteessa, jossa niitä vähennetään toisaalla, ei ole todennäköistä ja hallituspuolueiden enemmistöasema eduskunnassa takaa sen, että hanke ei etene ilman hallituksen siunausta. Aloitetta perustellaan sillä, että se parantaa yhden heikossa asemassa olevan joukon, eli osa-aikaisten työntekijöiden, asemaa. Kun lailla olisi säädetty työsopimuksiin viikoittainen mini...