Aleksin vapaalinja

Valtiovarainministeriöstä vuodettiin hiljan muistio , jonka mukaan hallintarekisteriasiasta käytävää julkista keskustelua haluttin ohjata tiettyyn suuntaan, joka korosti hallintarekisterien käyttöönoton hyviä puolia. Muistion mukaan viestinnässä haluttiin suosia tiettyjä toimittajia/medioita ja tuoda asiaa esiin yksipuolisesti. Samaa linjaa jatkettiin myös ministeriön omassa tiedotteessa asiasta. VM ajoi voimakkaasti yksipuolista näkemystä hyvin poliittisesta asiasta. Tämä on vain tuorein esimerkki tavasta, jolla VM haluaa ohjata keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. Juuri ennen vaaleja ministeriö julkaisi muistion, jonka mukaan julkisen talouden tasapainotustarve olisi jopa 9 miljardia euroa ( Linkki ). Tämä muistio ohjasi suoraan vaalien alla käytyä keskustelua ja vaikutti varmasti myös äänestyskäyttäytymiseen. Asiantuntijavaltaa siis käytettiin voimakkaasti julkisen keskustelun ja mahdollisesti äänestyskäyttäytymisen ohjaamiseen. VM:n rooli on valtion ministeriöiden jo...

" Meillä ei ollut mitään 1990-luvun puolivälissä, kun olin teini. Ei ollut pankkeja, ei teollisuutta, ja jotenkin maagisesti saimme pystyyn hallituksen ja aikaan lait. Kaikki piti aloittaa itsenäistymisen jälkeen tyhjästä. --  Kaikki joilla oli kädet ja jalat alkoivat tehdä jotain autotallissaan tai missä hyvänsä. Minun sukupolveeni iskostui se henki, että asioita voidaan tehdä tyhjästä ilman pitkää ansioluetteloa tai rikasta isää." Näin toteaa "miljardin taalan mies" Kristo Käärmann Ylen haastattelussa Slush-tapahtuman yhteydessä Helsingissä. Lausunto on hätkähdyttävän yksikertainen, mutta miksi tällaista puhetta ei kuule kenenkään suomalaisen yritysjohtajan, talousgurun tai poliitikon suusta? Miksi kuulemme vain puhetta julkisen vallan talouskurista ja yritysten kilpailukyvystä? Samaan aikaan kansalaisilta toivotaan luottamusta talouteen ja kuluttamisen jatkamista. Kuluttaminen on taikasana, jolla talous pidetään pystyssä. Kuluttaminen on vastaus kaikkeen ja s...

Sipilän politiikka Juha Sipilän hallitus astui valtaan 29.5.2015. Keskusta oli saanut vaalivoiton ja Perussuomalaiset sekä Kokoomus pääsivät vaalivoittajan kanssa maata hallitsemaan. Sipilän hallitusohjelma oli selkeästi ytimekkäämpi kuin edellisen hallituksen ja siinä maalle asetettiin yksi selkeä tavoite: saada Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskusuuntaan. Hallitusohjelma sisältää muitakin tavoitteita, mutta tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta läpileikkaa koko ohjelman ja on koko hallituksen toimikauden näyttäytynyt selkeästi tärkeimpänä hankkeena. Onko Suomen julkisen talouden tilanne siis niin vakava, että leikkauksille ei tosiaankaan ole vaihtoehtoa? Näin hallitus meille haluaa uskotella. Leikkausten vaihtoehtoja on käsitelty ansiokkaasti eri foorumeilla ja leikkauksia on arvosteltu kovin sanoin. (Esim. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/02/talouden-tuhoava-kuri-kasikirjoitus , http://www.forbes.com/sites/stevekeen/2015/06/18/are-surpl...

Startup-yrittäjyys on noussut 2010-luvun aikana merkittäväksi ilmiöksi. Asian ympärillä järjestetään suuria tapahtumia ja startup-yritystoimintaa hehkutetaan jopa Suomen pelastajana. Startupeja on syntynyt etenkin pelien ja mobiilisovellusten alalle, mutta myös muille tietotekniikan aloille. Tunnuksenomaisesti huppareissa kulkevista koodareista on tullut supertähtiä. Startup-yrittämisen ytimessä on yrityksen nopea perustaminen, hyvin rajatun tuotevalimoiman (jopa yhden tuotteen) kehittäminen ja näiden tuotteiden menestyksen kokeileminen markkinoilla. Jos tuotteet eivät menesty, yritys lopetetaan. Koko syklin on tarkoitus olla mahdollisimman lyhyt, koska jos tuotteille ei ole markkinoita, on yritys tarpeeton ja sen rahoittaminen yli tuotteen kehityskaaren turhaa. Jos yritys sen sijaan menestyy, voi yrityksen toiminta jatkua. Toisaalta nopeasti menestyvä tuote voidaan myös myydä jo piakkoin ulos, jolloin kehitykseen sijoittaneet saavat tuoton omasta riskinotostaan ja riski tuotteen j...