Siirry pääsisältöön

Superministeriön kupla

Valtiovarainministeriöstä vuodettiin hiljan muistio, jonka mukaan hallintarekisteriasiasta käytävää julkista keskustelua haluttin ohjata tiettyyn suuntaan, joka korosti hallintarekisterien käyttöönoton hyviä puolia. Muistion mukaan viestinnässä haluttiin suosia tiettyjä toimittajia/medioita ja tuoda asiaa esiin yksipuolisesti. Samaa linjaa jatkettiin myös ministeriön omassa tiedotteessa asiasta. VM ajoi voimakkaasti yksipuolista näkemystä hyvin poliittisesta asiasta.

Tämä on vain tuorein esimerkki tavasta, jolla VM haluaa ohjata keskustelua ja poliittista päätöksentekoa. Juuri ennen vaaleja ministeriö julkaisi muistion, jonka mukaan julkisen talouden tasapainotustarve olisi jopa 9 miljardia euroa (Linkki). Tämä muistio ohjasi suoraan vaalien alla käytyä keskustelua ja vaikutti varmasti myös äänestyskäyttäytymiseen. Asiantuntijavaltaa siis käytettiin voimakkaasti julkisen keskustelun ja mahdollisesti äänestyskäyttäytymisen ohjaamiseen.

VM:n rooli on valtion ministeriöiden joukossa kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Mm. kuntien valtionosuuksien hallinnointi keskitetty ja kunta-asiat siirretty kokonaisuudessaan sisäasianministeriöstä VM:ön. Samoin valtion talousarviovalmistelua on keskitetty ministeriöön ja siten myös valtion toiminnan suunnittelu tapahtuu hyvin voimakkaasti siellä. Yhden ministeriön valta on kasvanut huomattavasti aiemmasta ja sen asema ministeriöiden joukossa on poikkeuksellinen.

Julkisen keskustelun painopiste on ylipäätään viimeisen 25 vuoden aikana siirtynyt voimakkaasti kohti taloutta ja talouspuheesta on tullut yleisin tapa käsitellä julkista sektoria. Nykyään on esim. tavallista mainita, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa, mutta sen sijaan ei ole tarpeen pohtia asiaa näiden yksilöiden  henkilökohtaisena tragediana. Asiat siis nousevat esiin ennen kaikkea sen kautta, mitä ne veronmaksajille maksavat. Paradigmamuutoksen ja hallinnollisten muutosten jälkeen VM:stä on tullut superministeriö, ministeriö ylitse muiden.

Superministeriön rooliin kuuluu toki varmasti julkiseen keskusteluun osallistuminen ja asioiden ohjaaminen asiantuntijuuden puitteissa. Ongelmaksi tällainen käyttäytyminen  kuitenkin muuttuu kun kannanotot alkavat ohjata poliitikkojen käyttäytymistä voimakkaasti kuten kävi vaalien alla. Mm. Kokoomuksen Alexender Stubb hyväksyi VM:n esittämät luvut oikopäätä ja muutenkin ”asiantuntijalausunnosta” tuli hyvin nopeasti ”totuus” julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Myös media vaikutti tähän omalla kritiikittömällä toiminnallaan. Hallintarekisteriasiassa VM puolestaan halusi ohjata etukäteen vaikeaksi arvioitua keskustelua tiettyyn suuntaan, joka selkeästi häivytti lakimuutoksen tuomia ongelmia ja korosti hyvia puolia. Poliittista asiaa ohjailtiin asiantuntijavallalla kulisseista. Toimintatapa oli sanalla sanoen häikäilemätön ja viraston oman näkemyksen mukaista linjaa törkeästi korostava. VM on alkanut elää kuplassa, jossa vain sen omat näkemykset maailmasta ovat oikeita.

Mitä VM:lle oikein on tapahtunut? Ovatko viraston johtavat virkamiehet tulleet niin sokeiksi sen omien asiantuntijoiden näkemyksille, että mitään keskustelua ei haluta edes käydä? Miksi VM:n oma näkemys lakihankkeista tai julkisen talouden tasapainottamistarpeesta olisi niin oikea, että muiden näkemykset tulisi ohittaa keinoja kaihtamatta siihen tapaan kuin nyt on nähty? Onko VM:ssä todellakin käytössään kaikkien alojen asiantuntijuus ja oikeus kävellä kaikkien muiden yli, kuten he itse näyttävät uskovan? Onko talouspuhe ainoa oikea tapa keskustella julkisesta sektorista?

Valtionhallinnossa on nähdäkseni virasto, jonka johto uskoo sen olevan erehtymätön ja haluaa siksi ohjata maata juuri siihen, suuntaan mihin tämän viraston virkamiehet keksivät sitä viedä. Superministeriö on siis ongelma. Mielestäni ainoa tapa muuttaa tätä on joko vaihtaa ministeriön asiantuntijoita niin, että näkemykset viraston sisällä monipuolistuvat TAI hajauttaa valtaa ulos muillekin ministeriöille, niin että VM:n valta vähenee ja muut ministeriöt virastoineen saavat lisää toiminta- ja ohjausvaltaa. Vuoden aikana nähtyjen tapahtumien jälkeen olen vakaasti sitä mieltä, että toinen näistä toimenpiteistä on tehtävä. Luottamus ministeriön toimintaan on muuten vaarassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hallitusohjelma - mitä tuleekaan kunnille

Antti Rinteen tuleva hallitus julkaisi hallitusohjelmansa maanantaina 3.6. Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa.Vaikka ohjelma ei ole vielä siirtynyt toteutukseen, voimme jo alustavasti arvioida, mitä vaikutuksia sillä tulee kuntien toimintaan ja talouteen olemaan. Sote-uudistus Sote-uudistusta jatketaan siitä mihin edellinen hallitus jäi. Valmistelu jatkuu 18 maakunnan pohjalta. Kuitenkin Uudellemaalle pääkaupunkiseudulle ja Helsingille luvataan selvitystä erillisratkaisusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Täsmällistä aikataulua varsinaisen uudistuksen toteuttamiseen hallitusohjelma ei anna. Todennäköisesti uudistus olisi 18 alueella ja aiemmasta valmistelusta jatkaen mahdollista toteuttaa vuoden 2021 alusta alkaen. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii valmistelun jatkamista heti ja Uudenmaan erillisselvityksen lopputulemalta sitä, että maakunta perustetaan aiemman valmistelun mukaisesti ilman erillisratkaisuja. Mikäli valmistelu alkaa Uudellamaalla alusta useana eri kokonaisu...

Lisää yhteyksiä kaupunkiseutujen välille!

Pendelöin päivittäin työhön Tampereelta Keravalle. Matka taittuu yhdellä junavaihdolla noin tunnissa ja 50 minuutissa ja paluumatka on peilikuva tästä. Käytössäni on useita samankestoisia yhteysvaihtoehtoja puolen tunnin välein, 150 kilometrin matka taittuu helposti. Kiitos tästä VR:lle. Tämä on todellisuutta kaikille niille, jotka pendelöivät Tampere-Helsinki-käytävällä ja päästä päähän meneville on hitaampien IC-yhteyksien lisäksi käytössään nopeat Pendolino-yhteydet. Työssäkäynti on vaivatonta, nopeaa ja mukavaa. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu monilla mittareilla, Turku kolmanneksi suurin ja Jyväskylä viidenneksi suurin. Myös vastaavilla mittareilla merkittävät Seinäjoki ja Pori sijaitsevat vastaavalla etäisyydellä Tampereelta. Kaikki neljä merkittävää seutua sijaitsevat raiteiden varrella. Yhteydet eivät kuitenkaan valitettavasti ole näillä väleillä niiden merkitystä vastaavalla tasolla. Työssäkäynti Tampereelta raiteita pitkin on mahdollista näistä neljästä ...

Julkisen talouden tasapaino ja eläkejärjestelmä

Julkisen talouden tasapaino toiselta nimeltään kestävyysvaje. Siinä on käsitepari, joita on helppo heitellä ja joilla on näppärä monenmoista perustella. Tasapaino on hyvä asia, vaje huono. Tasapainoa kannattaa siis tavoitella, vajetta välttää. Termien kylkeen on mukava heittää jokin numero 0:n ja 10:n väliltä. Tämä numero siis tarkoittaa summaa, jolla julkista taloutta pitäisi puhujan mielestä tasapainottaa. Mittayksikkönä tässä yleensä on miljardi (siis 1 000 000 000) euroa. Mitä on julkisen talouden tasapaino? Tilastokeskus seuraa neljännesvuosittain ( julkaisu ) virallista julkisen talouden tasapainoa. Viimeisimmästä julkaisusta (4/2017) selviää, että julkinen talous nousi ylijäämäiseksi juuri vuoden 2017 lopulla. Tässä kohtaa moni hoksaa, että vuoden 2017 kokonaiskuva on edelleen alijjämäinen, ei suinkaan ylijäämäinen. Eurostatin räknäämien lukujen perusteella Sumen julkisen talouden alijäämä vuonna 2017 on 0,6 mrd euroa. Eurostat ja tilastokeskus tekevät tilastonsa samoilla me...