Aleksin vapaalinja

HUOM! Tämä teksti on julkaistu alunperin 11.12.2016. Tekstiin on 5.4.2018 tehty joitain tarkennuksia ja korjattu stilistisiä virheitä. Yksi maakuntauudistuksen keskeisiä haasteita ovat verotukseen tulevat muutokset. Kunnat ovat perinteisesti rahoittaneet toiminnastaan valtaosan kunnan tuloveroa perimällä. Veron taso vaihtelee manner-Suomessa vuonna 2016 välillä 16,50-22,75 %. Maakuntauudistuksen yhteydessä julkisia tuloja järjestellään uudelleen siten, että kuntien saama osuus tuloista (veroa ja valtionosuutta) pienenee ja vastaava osuus siirretään maakunnille.  Tähän mennessä esillä olleista ratkaisuista todennäköisin lienee malli, jossa kuntien tuloveroprosentteja alennetaan lailla ja valtion tuloverotusta kiristetään vastaavasti niin että kokonaisveroaste ei nouse. Lisäksi kunnille asetettaisiin poikkeuslailla määräaikainen katto tuloveroprosenttien nostamiselle. Tässä mallissa maakunnille ei tulisi omaa verotusoikeutta vaan sekä suurin osa tehtävistä että kaikki rahoi...

Pendelöin päivittäin työhön Tampereelta Keravalle. Matka taittuu yhdellä junavaihdolla noin tunnissa ja 50 minuutissa ja paluumatka on peilikuva tästä. Käytössäni on useita samankestoisia yhteysvaihtoehtoja puolen tunnin välein, 150 kilometrin matka taittuu helposti. Kiitos tästä VR:lle. Tämä on todellisuutta kaikille niille, jotka pendelöivät Tampere-Helsinki-käytävällä ja päästä päähän meneville on hitaampien IC-yhteyksien lisäksi käytössään nopeat Pendolino-yhteydet. Työssäkäynti on vaivatonta, nopeaa ja mukavaa. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu monilla mittareilla, Turku kolmanneksi suurin ja Jyväskylä viidenneksi suurin. Myös vastaavilla mittareilla merkittävät Seinäjoki ja Pori sijaitsevat vastaavalla etäisyydellä Tampereelta. Kaikki neljä merkittävää seutua sijaitsevat raiteiden varrella. Yhteydet eivät kuitenkaan valitettavasti ole näillä väleillä niiden merkitystä vastaavalla tasolla. Työssäkäynti Tampereelta raiteita pitkin on mahdollista näistä neljästä ...

Alustava sopimus hallituksen ajamasta yhteiskuntasopimuksesta valmistui keskusjärjestöjen neuvottelujen jälkeen maanantaiaamuna. Sopimus siirtäisi työnantajan maksettavaksi kuuluneita sivukuluja työntekijöille ja lisäisi työntekijöiden vuosittaista työaikaa reilun kolmen työpäivän verran. Tätä ei voida hyväksyä. Ensinnäkin: Solidaarisuus Kansa jakaantuu karkeasti viiteen erilaiseen ryhmään. Nämä ryhmät ovat työntekijät, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja yrittäjät. Lisäksi on pieni, mutta kasvava joukko näiden ryhmien rajoilla olevia ihmisiä, jotka eivät negatiivisessa mielessä kuulu mihinkään ”eturyhmään” vaan ovat uutta ns. luokatonta väestöä. Työntekijät ovat määrällisesti suurin ryhmä, päälukuna noin 2,2 miljoonaa ihmistä, eläkeläiset ovat toiseksi suurin ryhmä, vajaa miljoona ihmistä. Työttömät ja opiskelijat ovat lähes samankokoiset ryhmät, molemmat vajaat puoli miljoonaa ihmistä ottaen huomioon myös erilaisissa työllistämistoimissa olevat, mutta oikeaan työh...

Nollatuntisopimukset ovat työsopimuksia, joissa työsopimuksessa työntekijälle ei ole määritetty alarajaa viikoittaisten työtuntien määrästä. Työntekijä tekee tunteja sen verran kuin työnantaja tarjoaa ja työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työtuntien määrään ovat rajatut. Nollatuntisopimusten kieltämisestä tehtiin kansalaisaloite 15.1.2015. Aloite saavutti tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja se eteni eduskunnan käsiteltäväksi 4.12.2015. Aloite käsiteltäneen eduskunnassa kevätistuntokauden aikana 2016 ja se todennäköisesti tullaan hylkäämään. Hallituspuolueiden halukkuus luoda työntekijöille uusia oikeuksia tilanteessa, jossa niitä vähennetään toisaalla, ei ole todennäköistä ja hallituspuolueiden enemmistöasema eduskunnassa takaa sen, että hanke ei etene ilman hallituksen siunausta. Aloitetta perustellaan sillä, että se parantaa yhden heikossa asemassa olevan joukon, eli osa-aikaisten työntekijöiden, asemaa. Kun lailla olisi säädetty työsopimuksiin viikoittainen mini...