Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kunnan tuloveron progressiosta ja pääomatuloverotuksesta

Kuntavaalien alla valtakunnan kärkipoliitikkojen huomio on kerrankin kunnissa. Muina aikoina kunnat ovat valtion päättäjille mielestäni enemmän välttämätön paha, kuin voimavara. Tässä lienee taustalla vuosikymmenien vääntö siitä kuka vie ja kuka vikisee: kuntien laaja itsehallinto aiheuttaa kitkaa ministeriöiden suunnittelupöydillä. Ministeriöille ainainen ongelma on, kuinka saada kunnat toimimaan niin kuin valtiovalta hyväksi katsoo. No, asiaan. Pääministeri Sanna Marin esitti, että kuntavero voitaisiin muuttaa progressiiviseksi, jotta korkeaa palkkaa tai eläkettä nauttivat kuntalaiset maksaisivat palveluistaan veroina nykyistä enemmän. Ajatus kuulostaa äkkiseltään ihan toteuttamiskelpoiselta, mutta siihen sisältyy ainakin yksi isompi ongelma. Siihen kohta. Toisaalla kuntavaalien alla on esitetty myös, että pääomatuloista pitäisi siivu ohjata suoraan kunnille. Tämäkin ajatus kuulostaa äkkiseltään ihan toteuttamiskelpoiselta, mutta siihen sisältyy samantyyppinen ongelma kuin edellä mai...
Uusimmat tekstit

Kahtia jakautunut kansa

Helsingin sanomat uutisoi 25.9.2019 kyselystä, jonka mukaan suomalaisten näkemykset ilmastonmuutoksesta jakautuvat likimain kahtia. 46-48 % kansalaisista katsoo, että Suomen tulee olla ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijä, on valmis tinkimään omasta elintasostaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja katsoo, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei vähätellä mediassa. Toisella puolella, vastakkaista mieltä edellä mainituista väittämistä on 45-46 % kansalaisista: heidän mielestään Suomen EI tule olla ilmastonmuutoksessa edelläkävijä, he EIVÄT ole valmiita tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja katsovat että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan julkisuudessa. Artikkeli ei sisällä tietoa, ovatko nämä kaksi ryhmää yhteneviä vai "vaihtuuko leiri" joillain vastaajille kysymysten välillä. Henkilökohtaisesti en tällaiseen lipsumiseen usko. Ilmastonmuutos jakaa kansan kahtia. Voisi lällätellen sanoa, että suurempi osa on ilmastonmuutoksen torjumisen k...

Hallitusohjelma - mitä tuleekaan kunnille

Antti Rinteen tuleva hallitus julkaisi hallitusohjelmansa maanantaina 3.6. Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa.Vaikka ohjelma ei ole vielä siirtynyt toteutukseen, voimme jo alustavasti arvioida, mitä vaikutuksia sillä tulee kuntien toimintaan ja talouteen olemaan. Sote-uudistus Sote-uudistusta jatketaan siitä mihin edellinen hallitus jäi. Valmistelu jatkuu 18 maakunnan pohjalta. Kuitenkin Uudellemaalle pääkaupunkiseudulle ja Helsingille luvataan selvitystä erillisratkaisusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Täsmällistä aikataulua varsinaisen uudistuksen toteuttamiseen hallitusohjelma ei anna. Todennäköisesti uudistus olisi 18 alueella ja aiemmasta valmistelusta jatkaen mahdollista toteuttaa vuoden 2021 alusta alkaen. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii valmistelun jatkamista heti ja Uudenmaan erillisselvityksen lopputulemalta sitä, että maakunta perustetaan aiemman valmistelun mukaisesti ilman erillisratkaisuja. Mikäli valmistelu alkaa Uudellamaalla alusta useana eri kokonaisu...

Uusi (vaali)vuosi, uudet (vaali)kujeet

Kinkut, kalkkunat, seitan-pallot ym. on onnistuneesti sulateltu ja uusi vuosi vastaanotettu. Viimeistään tässä vaiheessa on jokaisen valveutuneen kansalaisen syytä hieraista hiekat silmistään ja ruveta orientoitumaan kuumaan vaalivuoteen.Kevään puolivaiheilla käydään eduskuntavaalit, kevään lopulla europarlamenttivaalit ja jos vielä istuva edustakunta viisaudessaan niin sallii, myös maakuntavaalit (ehkä syssymmällä). Nostan tässä esiin joitain teemoja, joita meidän on lupa tulevilta vaaleilta odottaa sekä arvioitani, millaista keskustelua aiheen ympärillä mahdollisesti käydään vaalien alla ja vaalien jälkeen. Sote-uudistus Sotettaako? Ei minua ainakaan ja tuskin kovin montaa muutakaan enää tässä vaiheessa. Vaalikausi on viuhahtanut sote- ja maku-uudistusta sorvaillessa. Todelliseksi sudenkuopaksi on muodostunut, ei niinkään itse maakuntamalli, vaan valinnanvapaus ja sen sovellutukset. Tyypillinen kansalainen lienee pääkopassaan asiasta täysin päinvastaista mieltä: maakunta kuulos...

Joulun taikaa

Katsoin taannoin vanhan Muumilaakson tarinoita -jakson, jossa muumeille kerrotaan, että joulu on tulossa. Muumit eivät ole joulusta aiemmin kuulleet, joten hässäkkä on melkoinen. Joulun epäillään olevan hirviö, joka kiertää talosta taloon ja syö asukkaat suihinsa, jos joulua ei lepytellä lahjoin, hyvin ruoin ja koristuksin. Muumit koristelevat kuusen ja tuovat ruoat ja lahjat pihalle joulua varten, pakkasessa sitten odotellaan josko jotain tapahtuisi. Viimein sekalainen joukko kulkijoita saapuu paikalle toivottelemaan hyvää joulua ja kertomaan, että oikeastaan joulu on jo ”täällä,” jokaisessa mökissä ja sydämessä. Lopulta muumit väsyvät joulun odottamiseen, poistuvat unille ja päättävät antaa kuusen, lahjat ja ruoat paikalle jääneelle joukolle. Hupaisa pikku kertomus. Tarina saa kuitenkin ihan uuttaa säihkettä kun sen tuo nykypäivään: muumit ovat kuntien pahaa aavistamattomia virkaukkoja ja -akkoja, joulu taas on sote-uudistus, joka uhkaa syödä kaikki suuhunsa (kuitenkaan koska...

Arvonlisävero ja kestävän kehityksen mukainen kulutuspolitiikka

Arvonlisävero, tuttavallisemmin alv, on vero, jota kannetaan kulutuksen yhteydessä. Veron perii ja tilittää valtiolle palvelun tai tuotteen myyvä elinkeinonharjoittaja. Varsinaisia verokantoja on kolme ja lisäksi joistain tuotteista ei veroa kanneta lainkaan. Yleinen verokanta on 24 %: suurimmassa osassa palveluita ja tavaroita vero kannetaan tällä verokannalla. Ruoasta kannettava vero puolestaan on 14 %. 10%:n veroa kannetaan mm. lääkkeistä, kulttuuripalveluista ja matkustuspalveluista. Kestävän kehityksen mukainen politiikka vaatii, että runsaasti päästöjä aiheuttavien tuotteiden kuluttamista vähennetään. Päästöjä aiheuttavat mm. liikenne, lämmitys, teollisuus, ruoantuotanto. Ruoantuotannossa päästöjä syntyy erityisesti lihan tuotannossa. Ilmastonmuutokseen suoranaisesti liittymätön muovi uhkaa ympäristöä puolestaan jätteen muodossa. Käytännössä kaiken kulutuksen vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarpeellista. Keskeinen keino kulutuksen ohjaamiseen on verotus. Esimerki...

Sosiaaliturvaa uudistamassa

Muutamissa eri medioissa on arvioitu, että tulevan (2019 valittavan) eduskunnan ja tältä pohjalta muodostettavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Näin linjasi myös mm. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vastikään Sotkamossa. Samoin linjaa Kokoomus sosiaaliturvamallia esittelevällä internet-sivullaan. Eri puolueet ovatkin viime aikoina esitelleet omia mallejaan ahkerasti. Erilaisia ja samanlaisia malleja Yhtenevä näkemys puolueilla tuntuu olevan siitä, että eri tukia tulee yhdistää ja selkiyttää. Yhtenä merkittävänä erona sen sijaan on ns. perustulo vs. syyperusteisuus. Esim. demareiden mallissa on merkkejä negatiivisesta tuloverosta sekä aktiivisuuden perusteella saatavista lisistä. Negatiivisen tuloveron tulisi tulla automaattisesti tulevan tulorekisterin tietojen perusteella hyvin lyhyellä viiveellä. Keskusta linjasi vastikään puoluekokouksessaan, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla perustuloon siirtyminen. Sa...