Joulun taikaa

Katsoin taannoin vanhan Muumilaakson tarinoita -jakson, jossa muumeille kerrotaan, että joulu on tulossa. Muumit eivät ole joulusta aiemmin kuulleet, joten hässäkkä on melkoinen. Joulun epäillään olevan hirviö, joka kiertää talosta taloon ja syö asukkaat suihinsa, jos joulua ei lepytellä lahjoin, hyvin ruoin ja koristuksin. Muumit koristelevat kuusen ja tuovat ruoat ja lahjat pihalle joulua varten, pakkasessa sitten odotellaan josko jotain tapahtuisi. Viimein sekalainen joukko kulkijoita saapuu paikalle toivottelemaan hyvää joulua ja kertomaan, että oikeastaan joulu on jo ”täällä,” jokaisessa mökissä ja sydämessä. Lopulta muumit väsyvät joulun odottamiseen, poistuvat unille ja päättävät antaa kuusen, lahjat ja ruoat paikalle jääneelle joukolle.

Hupaisa pikku kertomus. Tarina saa kuitenkin ihan uuttaa säihkettä kun sen tuo nykypäivään: muumit ovat kuntien pahaa aavistamattomia virkaukkoja ja -akkoja, joulu taas on sote-uudistus, joka uhkaa syödä kaikki suuhunsa (kuitenkaan koskaan varsinaisesti paikalle tulematta) ja ainoa joka hommasta lopulta jotain nettoaa, on kiertelevä joukko konsultteja, joiden paras anti on hyvät toivotukset ja tarinat siitä, että oikeastaan tulevaisuus on jo nyt (se asuu jokaisen pikku virkaheiton sydämessä valmiina puhkeamaan kukkaansa). Näillä mennään kun muutakaan ei voida, vuodesta toiseen.

Hyvää joulua itse kullekin säädylle ja sote-uudistuksen kanssa kamppailevalle: se tuskin vielä ensi vuonnakaan syö meitä suihinsa.