Antti Rinteen tuleva hallitus julkaisi hallitusohjelmansa maanantaina 3.6. Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa.Vaikka ohjelma ei ole vielä siirtynyt toteutukseen, voimme jo alustavasti arvioida, mitä vaikutuksia sillä tulee kuntien toimintaan ja talouteen olemaan.
Sote-uudistus
Sote-uudistusta jatketaan siitä mihin edellinen hallitus jäi. Valmistelu jatkuu 18 maakunnan pohjalta. Kuitenkin Uudellemaalle pääkaupunkiseudulle ja Helsingille luvataan selvitystä erillisratkaisusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Täsmällistä aikataulua varsinaisen uudistuksen toteuttamiseen hallitusohjelma ei anna. Todennäköisesti uudistus olisi 18 alueella ja aiemmasta valmistelusta jatkaen mahdollista toteuttaa vuoden 2021 alusta alkaen. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii valmistelun jatkamista heti ja Uudenmaan erillisselvityksen lopputulemalta sitä, että maakunta perustetaan aiemman valmistelun mukaisesti ilman erillisratkaisuja. Mikäli valmistelu alkaa Uudellamaalla alusta useana eri kokonaisuutena, viivästyy uudistus vähintään vuoden 2023 alkuun. Toki yksi mahdollisuus on edetä uudistuksessa alueelliseti vaiheittain: Uusimaa 2023, muu Suomi 2021.
Sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin on käytännössä mahdotonta arvioida. Valmistelurahaa nyt ainakin tulee palamaan, jos ei muuta.
Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuusikä pitenee toiselle asteelle ja mahdollisesti vielä kaksivuotiseksi esikouluksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen hoitajamitoitus kasvaa. Tämä aiheuttaa kunnille talouspaineita ja koulutuksen järjestäjille resurssihaasteita. Etenkin ammattikouluissa keskeyttäminen on suurta ja tähän puuttuminen vaati resurssien lisäämistä oppilaiden ohjaukseen sekä mm. mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon. Käytännön haasteen muodostavat sellaiset nuoret, joiden oppimis- ja elämänhallinnan taidot eivät riitä opiskelusta suoriutumiseen. Kuka heistä ottaa koulutusvastuu peruskoulun jälkeen? Oppivelvollisuuden piteneminen vaiheuttaa kunnilla monelta suunnalta talouspaineita: maksujen aleneminen, hoitajien lisääminen, ammattikoulutuksen lisäresurssit.
Edellä kuvattuun hallitusohjelmassa on varaudutu n. 200 milj. eurolla.
Sote-muutoksia
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus kasvaa 0,7:ään. Hoitajien kysyntä siis kasvaa merkittävästi nykyisestä samaan aikaan kun vanhaa hoitohenkilökuntaa poistuu eläkkeelle nopeammin kuin uusia valmistuu.
Lääkärien määrää terveyskeskuksissa nostetaan 1000:lla uudella lääkärillä. Valtakunnallinen lääkärtilanne on määrällisesti parempi kuin yllä mainitulla hoitohenkilökunnalla, mutta lääkärien houkutteleminen terveyskeskustyöhön, etenkin pieniin terveyskeskuksiin, on kuitenkin vaikeaa.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden mitoitus kasvaa 30:een per sos tt. Sosiaalityötä tekevien pätevyysvaatimukset ovat kiristyneet voimakkaasti kuluvalla vuosikymennellä. Sosiaalityöntekijöistä on runsaasti pulaa. Mitoituksen kasvattaminen ilman koulutuksen nopeaa ja merkittävää lisäämistä tai pätevyysvaatimusten lieventämistä ei ole käytännössä mahdollista.
Edellä mainittuun kolmeen kohteeseen hallitusohjelma on jyvittänyt vuositasolla yhteensä n. 130 milj. euroa.
Kuntatalous
Kuntatalous on vuotta 2018 koskevien ennakkotietojen perusteella ajautunut kriisiin: 2/3 kunnista näyttää tehneen alijäämäisen tuloksen. Luku on surkea ja muutos edellisvuoteen nopea. Kuntatalouden tila vaatii jo nykyisillä tehtävillä valtionosuuksien pikaista kasvattamista. Muutoin riskit suurista veronkorotuksista ja/tai leikkauksista ovat huomattavat. Joissain tapauksissa sote-uudistus voisi kuntia pelastaa, mutta käytännössä aikaa odottaa ei enää ole. Sote-palveluissa kun piilevät käytännössä jokaisen kunnan suurimmat kustannusriskit (rakennusten ohella).
Hallitusohjelmassa valtionosuuksien tasokorotusta ei kuitenkaan mainita ja kunnille ollaan pikemminkin sälyttämässä merkitävä määrä lisätehtäviä hyvin pienellä rahoituksella. Käytännössä osa toimenpiteistä on vieläpä hyvin vaikeasti (jos ollenkaan) toteuttavissa.
Kokonaisuutena arvioiden hallitusohjelma siis lupaa kyllä kansalaisille paljon, mutta kunnat toteuttajana monissa kohdissa on joko jätetty huomioimatta tai kuntien taloudellinen hätä ei ole neuvottelupöytiin asti kantautunut. Nähtäväksi jää, muuttuuko tilanne syksyn budjettineuvotteluissa. Alustavasti ei siis kuitenkaan hyvältä näytä: vyönkiristys kunnissa jatkukoon.
Sote-uudistus
Sote-uudistusta jatketaan siitä mihin edellinen hallitus jäi. Valmistelu jatkuu 18 maakunnan pohjalta. Kuitenkin Uudellemaalle pääkaupunkiseudulle ja Helsingille luvataan selvitystä erillisratkaisusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Täsmällistä aikataulua varsinaisen uudistuksen toteuttamiseen hallitusohjelma ei anna. Todennäköisesti uudistus olisi 18 alueella ja aiemmasta valmistelusta jatkaen mahdollista toteuttaa vuoden 2021 alusta alkaen. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii valmistelun jatkamista heti ja Uudenmaan erillisselvityksen lopputulemalta sitä, että maakunta perustetaan aiemman valmistelun mukaisesti ilman erillisratkaisuja. Mikäli valmistelu alkaa Uudellamaalla alusta useana eri kokonaisuutena, viivästyy uudistus vähintään vuoden 2023 alkuun. Toki yksi mahdollisuus on edetä uudistuksessa alueelliseti vaiheittain: Uusimaa 2023, muu Suomi 2021.
Sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin on käytännössä mahdotonta arvioida. Valmistelurahaa nyt ainakin tulee palamaan, jos ei muuta.
Oppivelvollisuus
Oppivelvollisuusikä pitenee toiselle asteelle ja mahdollisesti vielä kaksivuotiseksi esikouluksi. Lisäksi varhaiskasvatuksen hoitajamitoitus kasvaa. Tämä aiheuttaa kunnille talouspaineita ja koulutuksen järjestäjille resurssihaasteita. Etenkin ammattikouluissa keskeyttäminen on suurta ja tähän puuttuminen vaati resurssien lisäämistä oppilaiden ohjaukseen sekä mm. mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon. Käytännön haasteen muodostavat sellaiset nuoret, joiden oppimis- ja elämänhallinnan taidot eivät riitä opiskelusta suoriutumiseen. Kuka heistä ottaa koulutusvastuu peruskoulun jälkeen? Oppivelvollisuuden piteneminen vaiheuttaa kunnilla monelta suunnalta talouspaineita: maksujen aleneminen, hoitajien lisääminen, ammattikoulutuksen lisäresurssit.
Edellä kuvattuun hallitusohjelmassa on varaudutu n. 200 milj. eurolla.
Sote-muutoksia
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus kasvaa 0,7:ään. Hoitajien kysyntä siis kasvaa merkittävästi nykyisestä samaan aikaan kun vanhaa hoitohenkilökuntaa poistuu eläkkeelle nopeammin kuin uusia valmistuu.
Lääkärien määrää terveyskeskuksissa nostetaan 1000:lla uudella lääkärillä. Valtakunnallinen lääkärtilanne on määrällisesti parempi kuin yllä mainitulla hoitohenkilökunnalla, mutta lääkärien houkutteleminen terveyskeskustyöhön, etenkin pieniin terveyskeskuksiin, on kuitenkin vaikeaa.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden mitoitus kasvaa 30:een per sos tt. Sosiaalityötä tekevien pätevyysvaatimukset ovat kiristyneet voimakkaasti kuluvalla vuosikymennellä. Sosiaalityöntekijöistä on runsaasti pulaa. Mitoituksen kasvattaminen ilman koulutuksen nopeaa ja merkittävää lisäämistä tai pätevyysvaatimusten lieventämistä ei ole käytännössä mahdollista.
Edellä mainittuun kolmeen kohteeseen hallitusohjelma on jyvittänyt vuositasolla yhteensä n. 130 milj. euroa.
Kuntatalous
Kuntatalous on vuotta 2018 koskevien ennakkotietojen perusteella ajautunut kriisiin: 2/3 kunnista näyttää tehneen alijäämäisen tuloksen. Luku on surkea ja muutos edellisvuoteen nopea. Kuntatalouden tila vaatii jo nykyisillä tehtävillä valtionosuuksien pikaista kasvattamista. Muutoin riskit suurista veronkorotuksista ja/tai leikkauksista ovat huomattavat. Joissain tapauksissa sote-uudistus voisi kuntia pelastaa, mutta käytännössä aikaa odottaa ei enää ole. Sote-palveluissa kun piilevät käytännössä jokaisen kunnan suurimmat kustannusriskit (rakennusten ohella).
Hallitusohjelmassa valtionosuuksien tasokorotusta ei kuitenkaan mainita ja kunnille ollaan pikemminkin sälyttämässä merkitävä määrä lisätehtäviä hyvin pienellä rahoituksella. Käytännössä osa toimenpiteistä on vieläpä hyvin vaikeasti (jos ollenkaan) toteuttavissa.
Kokonaisuutena arvioiden hallitusohjelma siis lupaa kyllä kansalaisille paljon, mutta kunnat toteuttajana monissa kohdissa on joko jätetty huomioimatta tai kuntien taloudellinen hätä ei ole neuvottelupöytiin asti kantautunut. Nähtäväksi jää, muuttuuko tilanne syksyn budjettineuvotteluissa. Alustavasti ei siis kuitenkaan hyvältä näytä: vyönkiristys kunnissa jatkukoon.
Kommentit
Lähetä kommentti