Aleksin vapaalinja

Katsoin taannoin vanhan Muumilaakson tarinoita -jakson, jossa muumeille kerrotaan, että joulu on tulossa. Muumit eivät ole joulusta aiemmin kuulleet, joten hässäkkä on melkoinen. Joulun epäillään olevan hirviö, joka kiertää talosta taloon ja syö asukkaat suihinsa, jos joulua ei lepytellä lahjoin, hyvin ruoin ja koristuksin. Muumit koristelevat kuusen ja tuovat ruoat ja lahjat pihalle joulua varten, pakkasessa sitten odotellaan josko jotain tapahtuisi. Viimein sekalainen joukko kulkijoita saapuu paikalle toivottelemaan hyvää joulua ja kertomaan, että oikeastaan joulu on jo ”täällä,” jokaisessa mökissä ja sydämessä. Lopulta muumit väsyvät joulun odottamiseen, poistuvat unille ja päättävät antaa kuusen, lahjat ja ruoat paikalle jääneelle joukolle. Hupaisa pikku kertomus. Tarina saa kuitenkin ihan uuttaa säihkettä kun sen tuo nykypäivään: muumit ovat kuntien pahaa aavistamattomia virkaukkoja ja -akkoja, joulu taas on sote-uudistus, joka uhkaa syödä kaikki suuhunsa (kuitenkaan koska...

Arvonlisävero, tuttavallisemmin alv, on vero, jota kannetaan kulutuksen yhteydessä. Veron perii ja tilittää valtiolle palvelun tai tuotteen myyvä elinkeinonharjoittaja. Varsinaisia verokantoja on kolme ja lisäksi joistain tuotteista ei veroa kanneta lainkaan. Yleinen verokanta on 24 %: suurimmassa osassa palveluita ja tavaroita vero kannetaan tällä verokannalla. Ruoasta kannettava vero puolestaan on 14 %. 10%:n veroa kannetaan mm. lääkkeistä, kulttuuripalveluista ja matkustuspalveluista. Kestävän kehityksen mukainen politiikka vaatii, että runsaasti päästöjä aiheuttavien tuotteiden kuluttamista vähennetään. Päästöjä aiheuttavat mm. liikenne, lämmitys, teollisuus, ruoantuotanto. Ruoantuotannossa päästöjä syntyy erityisesti lihan tuotannossa. Ilmastonmuutokseen suoranaisesti liittymätön muovi uhkaa ympäristöä puolestaan jätteen muodossa. Käytännössä kaiken kulutuksen vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarpeellista. Keskeinen keino kulutuksen ohjaamiseen on verotus. Esimerki...

Muutamissa eri medioissa on arvioitu, että tulevan (2019 valittavan) eduskunnan ja tältä pohjalta muodostettavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Näin linjasi myös mm. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vastikään Sotkamossa. Samoin linjaa Kokoomus sosiaaliturvamallia esittelevällä internet-sivullaan. Eri puolueet ovatkin viime aikoina esitelleet omia mallejaan ahkerasti. Erilaisia ja samanlaisia malleja Yhtenevä näkemys puolueilla tuntuu olevan siitä, että eri tukia tulee yhdistää ja selkiyttää. Yhtenä merkittävänä erona sen sijaan on ns. perustulo vs. syyperusteisuus. Esim. demareiden mallissa on merkkejä negatiivisesta tuloverosta sekä aktiivisuuden perusteella saatavista lisistä. Negatiivisen tuloveron tulisi tulla automaattisesti tulevan tulorekisterin tietojen perusteella hyvin lyhyellä viiveellä. Keskusta linjasi vastikään puoluekokouksessaan, että pitkällä aikavälillä tavoitteena tulee olla perustuloon siirtyminen. Sa...

Työelämä on niin sanotusti murroksesssa. Eräs palvelu listaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja näin: Vuorovaikutustaito, Itsetuntemus, Tunneälykkyys ja empatia, Kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista, Verkostoitumiskyky, Resilienssi eli muutosjoustavuus, Yhteistyökyky, Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa, Kriittinen ajattelu ja luovuus, Itseohjautuvuus. Kohtia on yhteensä 10. En sano tässä suoraan, missä näin todetaan, enkä ota kantaa siihen ovatko juuri nämä ne (NE) tärkeät 10 taitoa, jotka jokaisen tulee ehdottomasti hallita, mutta suuntaa lista kuitenkin antaa. Vastaavia olen nähnyt muuallakin; painopisteet vaihtelevat, mutta pääviesti on sama: itsetuntemus, itseohjautuvuus, tunneälykkyys... Näitä tarvitaan jatkossa. Halukkaat voivat lukea lisää asiasta esim. täältä , josta listankin poimin. Näin siis tulevaisuuden (ja miksei tämänkin hetken) työelämässä. Armeija (tai varusmiespalvelus, kuten virallisesti puhutaan), tuo pysähtyneisy...

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Mm. THL:n sote-uudistusta käsittelevällä sivulla asia mainitaan heti toisessa lauseessa. Lause kuulostaa täysin järkevältä ja harva sitä hoksaa kyseenalaistaa. Nopeasti järkeiltynä tämä ylevä tavoite on todennäköisesti haastava toteuttaa ja se todennäköisesti myös maksaisi melkoisesti. Tässä kirjoituksessani kuitenkin väitän toisin. Väitän, että terveys- ja hyvinvointieroja on melko helppo kaventaa ja se ei myöskään maksa mitään! Päin vastoin, se itse asiassa säästäisi julkista rahaa. Saanko esittää, maaginen show: kuinka hyvinvointieroja kavennetaan samaan aikaan julkisia menoja säästäen. Hyvinvointierot tarkoittavat hyvin voivien ja huonosti voivien välisiä hyvinvoinnin eroja, luonnollisesti. Näitä eroja voidaan kaventaa kahdella tavalla: joko kasvattamalla huonosti voivien hyvinvointia tai vähentämällä hyvin voivien hyvinvointia. Yksi merkittävä hyvinvointieroja lisäävä tekijä on terveyspalvelu...

Enemistön tyrannia. Tätä mainiota termiä Björn Wahlroos käytti vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Markkinat ja Demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle. Termi tarkoittaa lyhyesti tilannetta, jossa esim. 51% valtion X kansasta päättää korottaa veroja siten, että ne kohdistuvat erityisesti siihen 49%:in, jotka eivät tätä päätöstä kannattaneet. Enemmistö siis voisi näin ajateltuna terrorisoida vähemmistöä lainsäädännön ja politiikan kautta ja koska kaikki tapahtuisi (teoriassa) demokratian periaatteiden mukaisesti, ei menettelyssä olisi sikäli mitään laitonta. Konsensus on ehkä suomalaisille tutumpi käsite. Mielestäni termi liittyy suurelta osin suomalaisiin työmarkkinapolitiikkaan ja vähemmältä osin muuhun politiikkaan. Konsensus tarkoittaa politiikan tekemisen tapaa, jolla osapuolet pyrkivät neuvotteluiden kautta pääsemään molemmille sopivaan lopputulokseen, joka voidaan sitten yksimielisesti hyväksyä. Järjestelmään kuuluu jossain määrin erimielisten vaientaminen ja päätösten tekem...