Siirry pääsisältöön

Armeija pilaa nuoret miehet, sukupolvi kerrallaan

Työelämä on niin sanotusti murroksesssa. Eräs palvelu listaa tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja näin:

Vuorovaikutustaito,
Itsetuntemus,
Tunneälykkyys ja empatia,
Kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista,
Verkostoitumiskyky,
Resilienssi eli muutosjoustavuus,
Yhteistyökyky,
Kyky toimia erilaisissa ympäristöissä ja kulttuureissa,
Kriittinen ajattelu ja luovuus,
Itseohjautuvuus.

Kohtia on yhteensä 10. En sano tässä suoraan, missä näin todetaan, enkä ota kantaa siihen ovatko juuri nämä ne (NE) tärkeät 10 taitoa, jotka jokaisen tulee ehdottomasti hallita, mutta suuntaa lista kuitenkin antaa. Vastaavia olen nähnyt muuallakin; painopisteet vaihtelevat, mutta pääviesti on sama: itsetuntemus, itseohjautuvuus, tunneälykkyys... Näitä tarvitaan jatkossa. Halukkaat voivat lukea lisää asiasta esim. täältä, josta listankin poimin.

Näin siis tulevaisuuden (ja miksei tämänkin hetken) työelämässä.

Armeija (tai varusmiespalvelus, kuten virallisesti puhutaan), tuo pysähtyneisyyden ja henkisen lian linnake puolestaan touhuaa päinvastaista. Omasta varusmiespalveluksestani on jo aikaa, mutta en usko asioiden varsinaisesti kehittyneen paremmiksi tässä välissä. Mitäs armeija sitten nuorelle opettaa? Kerrataanpa: sängyn petaamista (määrätyllä tavalla), rivissä seisomista ja kävelemistä (suorassa), ylempien orjallista tervehtimistä, kaapin määrätyssä järjestyksessä pitämistä. Yleinen palvelusohjesääntö tunnetaan nimellä järjenkorvike. Vitsi naurattaisi, ellei se olisi totta ja nämä ovat vain alkupaloja. En kuitenkaan mehustele asialla tämän enempää. Internet on täynnä kirjoituksia ym. avauksia samasta aiheesta.

Asiaan!

Armeijassa päätavoite on luoda sodanajanjoukko, joka tottelee käskyjä kyselemättä ja jota sodanjohto voi näin ohjailla, myös heittämään henkensä tarvittaessa. Omilla aivoilla ajatteleminen on kielletty, dialogia tehtävistä ratkaisuista ei käydä, erilaisuutta ei katsota hyvällä, heikkoutta ei siedetä, tunteita ei näytetä. Armeija on kone ja varusmies sen ratas. Aina parempi jos rattaan voi tarvittaessa vaihtaa prosessin siitä häiriintymättä.

Nyt seuraa tuhannen taalan kysymys: jos tulevaisuuden työelämä vaatii ylinnä kuvattuja taitoja, miksi edelleen päästämme noin 40% ikäluokasta "kouluun", jossa opetetaan taitoja ja toimintatapoja, jotka ovat tältä kannalta suorastaan vahingollisia? Miksi opetamme nuoria umpimielisiksi käskyjä totteleviksi koneen osiksi maailmaan, jossa yksikään auktoriteetti ei enää elämän suuntaa sanele?

Tämä on mielestäni käsittämätöntä, jopa järjetöntä.En vastaa esittämääni kysymykseen, koska minulla ei ole siihen vastausta. Lämpimästi kuitenkin suosittelen, että mahdollisimman moni nuori tekee toisin kuin minä ja käy siviilipalveluksen. Siitä saattaa jotain hyötyä ollakin!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hallitusohjelma - mitä tuleekaan kunnille

Antti Rinteen tuleva hallitus julkaisi hallitusohjelmansa maanantaina 3.6. Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa.Vaikka ohjelma ei ole vielä siirtynyt toteutukseen, voimme jo alustavasti arvioida, mitä vaikutuksia sillä tulee kuntien toimintaan ja talouteen olemaan. Sote-uudistus Sote-uudistusta jatketaan siitä mihin edellinen hallitus jäi. Valmistelu jatkuu 18 maakunnan pohjalta. Kuitenkin Uudellemaalle pääkaupunkiseudulle ja Helsingille luvataan selvitystä erillisratkaisusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Täsmällistä aikataulua varsinaisen uudistuksen toteuttamiseen hallitusohjelma ei anna. Todennäköisesti uudistus olisi 18 alueella ja aiemmasta valmistelusta jatkaen mahdollista toteuttaa vuoden 2021 alusta alkaen. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii valmistelun jatkamista heti ja Uudenmaan erillisselvityksen lopputulemalta sitä, että maakunta perustetaan aiemman valmistelun mukaisesti ilman erillisratkaisuja. Mikäli valmistelu alkaa Uudellamaalla alusta useana eri kokonaisu...

Lisää yhteyksiä kaupunkiseutujen välille!

Pendelöin päivittäin työhön Tampereelta Keravalle. Matka taittuu yhdellä junavaihdolla noin tunnissa ja 50 minuutissa ja paluumatka on peilikuva tästä. Käytössäni on useita samankestoisia yhteysvaihtoehtoja puolen tunnin välein, 150 kilometrin matka taittuu helposti. Kiitos tästä VR:lle. Tämä on todellisuutta kaikille niille, jotka pendelöivät Tampere-Helsinki-käytävällä ja päästä päähän meneville on hitaampien IC-yhteyksien lisäksi käytössään nopeat Pendolino-yhteydet. Työssäkäynti on vaivatonta, nopeaa ja mukavaa. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu monilla mittareilla, Turku kolmanneksi suurin ja Jyväskylä viidenneksi suurin. Myös vastaavilla mittareilla merkittävät Seinäjoki ja Pori sijaitsevat vastaavalla etäisyydellä Tampereelta. Kaikki neljä merkittävää seutua sijaitsevat raiteiden varrella. Yhteydet eivät kuitenkaan valitettavasti ole näillä väleillä niiden merkitystä vastaavalla tasolla. Työssäkäynti Tampereelta raiteita pitkin on mahdollista näistä neljästä ...

Julkisen talouden tasapaino ja eläkejärjestelmä

Julkisen talouden tasapaino toiselta nimeltään kestävyysvaje. Siinä on käsitepari, joita on helppo heitellä ja joilla on näppärä monenmoista perustella. Tasapaino on hyvä asia, vaje huono. Tasapainoa kannattaa siis tavoitella, vajetta välttää. Termien kylkeen on mukava heittää jokin numero 0:n ja 10:n väliltä. Tämä numero siis tarkoittaa summaa, jolla julkista taloutta pitäisi puhujan mielestä tasapainottaa. Mittayksikkönä tässä yleensä on miljardi (siis 1 000 000 000) euroa. Mitä on julkisen talouden tasapaino? Tilastokeskus seuraa neljännesvuosittain ( julkaisu ) virallista julkisen talouden tasapainoa. Viimeisimmästä julkaisusta (4/2017) selviää, että julkinen talous nousi ylijäämäiseksi juuri vuoden 2017 lopulla. Tässä kohtaa moni hoksaa, että vuoden 2017 kokonaiskuva on edelleen alijjämäinen, ei suinkaan ylijäämäinen. Eurostatin räknäämien lukujen perusteella Sumen julkisen talouden alijäämä vuonna 2017 on 0,6 mrd euroa. Eurostat ja tilastokeskus tekevät tilastonsa samoilla me...