Siirry pääsisältöön

Normien purkua - kunnan nimi

Kuntalain 4 § (Kunnan nimi) 2 momentti määrää, että "[k]unta voi käyttää nimitystä kaupunki, kun se katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset".

Lyhyesti sanottuna kunta voi siis olla joko kunta tai kaupunki. Varttuneemmat muistavat, että ennen vuoden 1976 kunnallislain uudistamista kuntien ja kaupunkien lisäksi olemassa oli myös kauppaloita. Tällöin toki kuntien, kauppaloiden ja kaupunkien tehtävät olivat myös eriäviä ja kuntamuodon muuttaminen oli merkittävä asia, josta päätöksen teki valtioneuvosto. Vuoden 1977 alusta alkaen kauppalat muutettiin kaupungeiksi, seuraavien vuosien aikana erilaisten kuntien tehtävät yhtenäistettiin ja vuoden 1995 kuntalain myötä tuli voimaan nykyisen kaltainen lainkohta, jonka mukaan kunnat saavat itse päättää ovatko ne kuntia vai kaupunkeja.

Mutta miksi muodot ovat vain kaupunki tai kunta, miksi kauppala ei käy? Entä pitäjä, joka perinteisenä nimenä varmasti sopisi monelle kunnalle? Varmasti jossain keksittäisiin käyttää vielä värikkäämpiäkin nimiä omaa kuntaa kuvaamaan, ja miksipä ei keksittäisi. Kun laki on sama kaikille kunnille, lienee aivan sama onko sen nimi kylä, taajama vai metropoli.

Esitän tässä ykskantaan, että norminpurkutalkoiden hengessä kuntalain 4 § muutetaan muotoon: "Kunta voi käyttää muutakin nimitystä kuin kunta. Ennen päätöksen tekemistä asiasta on hankittava Kotimaisten kielten keskuksen lausunto. Nimen muuttamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle."


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hallitusohjelma - mitä tuleekaan kunnille

Antti Rinteen tuleva hallitus julkaisi hallitusohjelmansa maanantaina 3.6. Helsingin uudessa keskustakirjasto Oodissa.Vaikka ohjelma ei ole vielä siirtynyt toteutukseen, voimme jo alustavasti arvioida, mitä vaikutuksia sillä tulee kuntien toimintaan ja talouteen olemaan. Sote-uudistus Sote-uudistusta jatketaan siitä mihin edellinen hallitus jäi. Valmistelu jatkuu 18 maakunnan pohjalta. Kuitenkin Uudellemaalle pääkaupunkiseudulle ja Helsingille luvataan selvitystä erillisratkaisusta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Täsmällistä aikataulua varsinaisen uudistuksen toteuttamiseen hallitusohjelma ei anna. Todennäköisesti uudistus olisi 18 alueella ja aiemmasta valmistelusta jatkaen mahdollista toteuttaa vuoden 2021 alusta alkaen. Käytännössä tämä kuitenkin vaatii valmistelun jatkamista heti ja Uudenmaan erillisselvityksen lopputulemalta sitä, että maakunta perustetaan aiemman valmistelun mukaisesti ilman erillisratkaisuja. Mikäli valmistelu alkaa Uudellamaalla alusta useana eri kokonaisu...

Lisää yhteyksiä kaupunkiseutujen välille!

Pendelöin päivittäin työhön Tampereelta Keravalle. Matka taittuu yhdellä junavaihdolla noin tunnissa ja 50 minuutissa ja paluumatka on peilikuva tästä. Käytössäni on useita samankestoisia yhteysvaihtoehtoja puolen tunnin välein, 150 kilometrin matka taittuu helposti. Kiitos tästä VR:lle. Tämä on todellisuutta kaikille niille, jotka pendelöivät Tampere-Helsinki-käytävällä ja päästä päähän meneville on hitaampien IC-yhteyksien lisäksi käytössään nopeat Pendolino-yhteydet. Työssäkäynti on vaivatonta, nopeaa ja mukavaa. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu monilla mittareilla, Turku kolmanneksi suurin ja Jyväskylä viidenneksi suurin. Myös vastaavilla mittareilla merkittävät Seinäjoki ja Pori sijaitsevat vastaavalla etäisyydellä Tampereelta. Kaikki neljä merkittävää seutua sijaitsevat raiteiden varrella. Yhteydet eivät kuitenkaan valitettavasti ole näillä väleillä niiden merkitystä vastaavalla tasolla. Työssäkäynti Tampereelta raiteita pitkin on mahdollista näistä neljästä ...

Julkisen talouden tasapaino ja eläkejärjestelmä

Julkisen talouden tasapaino toiselta nimeltään kestävyysvaje. Siinä on käsitepari, joita on helppo heitellä ja joilla on näppärä monenmoista perustella. Tasapaino on hyvä asia, vaje huono. Tasapainoa kannattaa siis tavoitella, vajetta välttää. Termien kylkeen on mukava heittää jokin numero 0:n ja 10:n väliltä. Tämä numero siis tarkoittaa summaa, jolla julkista taloutta pitäisi puhujan mielestä tasapainottaa. Mittayksikkönä tässä yleensä on miljardi (siis 1 000 000 000) euroa. Mitä on julkisen talouden tasapaino? Tilastokeskus seuraa neljännesvuosittain ( julkaisu ) virallista julkisen talouden tasapainoa. Viimeisimmästä julkaisusta (4/2017) selviää, että julkinen talous nousi ylijäämäiseksi juuri vuoden 2017 lopulla. Tässä kohtaa moni hoksaa, että vuoden 2017 kokonaiskuva on edelleen alijjämäinen, ei suinkaan ylijäämäinen. Eurostatin räknäämien lukujen perusteella Sumen julkisen talouden alijäämä vuonna 2017 on 0,6 mrd euroa. Eurostat ja tilastokeskus tekevät tilastonsa samoilla me...